torstai 29. lokakuuta 2015

Karttataulu

Taas on saatu yksi taulu seinälle. Hitaasti, mutta varmasti! Pysyisihän se pora mullakin kädessä, mutta kun sitä näköjään mieluummin muistuttelee tuota ammattimiestä kuukausitolkulla... Tuo kyseinen taulu on ollut Tommilla jo ennen meidän yhteisen ajanlaskumme alkua ja on vissiin alunperin jonkun konvehtirasian kansi tai jotain. Muistaakseni näin olen kuullut kerrottavan. Erityisen hankala kuvattava joka tapauksessa, kun hohtaa silleen mukavasti :)







Lokakuu on humpsahtanut ohi ihan huomaamatta ja kohtahan se on jo joulukin käsillä! Muutamaa joulublogia olen jo käynyt kurkkimassa, mutta vielä en ole itse ehtinyt suunnitella mitään pientä fiilistelyä lukuunottamatta. Tässä olisi vielä vietettävä yhdet pyöreät juhlat ennen joulua... Kääk.

Leppoisaa loppuviikkoa

Terkuin Eija

keskiviikko 14. lokakuuta 2015

Ebba Masalinin pillike

Mun hellästi rakastama valkoinen, vanha ja iso puukaappi (näkyy mm. täällä, klik!) roudattiin alkukesästä kesäkotiin armaan puolisoni toiveesta. Siellä se palvelee nyt keltaisen kammarin liinavaatekaappina ja hyvin palveleekin. Tosin se jätti lähtiessään aukon ammoittavan meidän ruokailutilaan, johon alkoi heti kerääntyä erinäisiä rojukasoja:


Huoh. Löysin kätköistäni pienen, valkoiseksi maalaamani lipaston, jonka sijoitin nurkkaan. Itsekseen se oli nurkassa aivan liian pienen ja hennon näköinen, mutta kun se sai ylleen Ebba Masalinin maalaaman opetustaulun (pillike), muuttui nurkkaus vähän ryhdikkäämmän näköiseksi. Lipaston päälle nakkasin pari onnenapilaa (käenkaaleja siis), pari kirppiskynttilänjalkaa sekä Tommin pari viikkoa sitten kirppikseltä löytämän (ja jopa toimivan!) vanhan radion,


Tuo radio on kyllä jotenkin mainio kapistus. Alkuun vähän pudistelin päätäni, mutta nahkainen kantohihna ja puiset päädyt sekä vanhan turkoosi nahkaverhoilu vakuuttivat minutkin lopulta radion hienoudesta :D



Tuon opetustaulun ostin joku vuosi sitten Ninnulta, joka oli huutanut huutonetistä useamman Masalinin kerralla ja oli valmis luopumaan tuosta kyseisestä yksilöstä. Tykkäännyin siihen, varsinkin kun pillike tuo väistämättä mieleen lapsuuden kesät mökillä, jolloin imeskelimme serkun kanssa pillikkeitä ja naposteltiin ketunleipiä lähimetsän reunamilla. Mökille tuon taulun ostinkin, mutta se ei jostain syystä löytänyt siellä oikein paikkaansa, joten toin sen tänne Sointulaan. Ja tuohonhan se sointuu juuri nyt vallan mainiosti, vai mitä?

Terkuin Eija

torstai 8. lokakuuta 2015

Violettia keittiöön!

Violetti on ollut mun lempiväri ihan pennusta saakka. Sopii syksyyn jotenkin mun mielestä :)








Ompelin kaksi verhokappaa keittiön ikkunoihin yhdestä isommasta laskosverhosta, joka ei meillä sopinut oikein mihinkään, mutta jonka joskus jostain tilasin kun halvalla sai. Sainpahan nyt edes vähän hyvitystä hutiostokselle. Kaksi pitkää, iloisen violettia räsymattoa ostin toissa kesänä kirppikseltä. Ja Pentikin violetit tuikkukipot oon saanut entiseltä työkaverilta vuosia sitten.

Mulla on muuten ollut jo pidempään valmiiksi ostettuna mustaa maalia, jolla saisi maalattua nuo hellan luukut. Mitä arvelette? Ja liesimustalla sitten tuo hellan päällinen? Toisaalta tuo harmaakin on jotenkin kiva, mutta luukuissa tuntuu olevan joitain tahroja, joita ei oikein tahdo saada poiskaan. Erottuukohan nuo kaikki hienot koukerot vai meneekö ne pilalle jos maalaa?

Syysterkuin Eija


torstai 1. lokakuuta 2015

Aarikan tuikkukupit

Käväistiin (lue: tallattiin tuntikausia) kirppiksillä äidin kanssa jokunen aika sitten, ja saaliiksi sain kassillisen vaatteita Poikaselle sekä pikkuisen jotain muutakin. Ilahduin erityisesti tuollaisista -hmm... -oliivinvihreistä (hieman hankala sävy oli kuvata) Aarikan tuikkukynttilänjaloista, jotka eivät montaa euroa maksaneet kappaleelta. Ajattelin, että ne sopivat kivasti anopilta saatujen valkoisten Prinssi-kynttilänjalkojen kaveriksi. Voisin hankkia enemmänkin jos vaan sopuhintaan vastaan tulisi!




Tykkäättekö? Vai kelpaako vain Iittalan Nappula? ;)

Terkuin Eija